Yksilö- ja ryhmä e-Mentorointia

Yksin, kaksin ja ryhmässä

Jotta koulutuksesta saadaan kaikki irti, niin lokakuun lähipäivässä eMentori tiimit jaettiin kahtia siten, että tiimin kaksi mentoria omine aktoreineen muodostavat ryhmämentorointiryhmän. Tässä on tavoitteena saada kokemuksia eMentoreille yhteistyöstä ohjaamalla digivälineiden kautta eritaustaisia aktoreita yhdessä halki karikkojen ja yhteisesti sovittujen keskusteluteemojen. Lähipäivässä minulle tuli ryhmämentoroinnista tunne, että tällä ryhmällä on paljon annettavaa toisilleen - sekä aktoreilla mentoreille että kaikilla keskenään.

Ohjeeksi annettiin, että tarvitsee löytää yhteinen syy vuorovaikutukseen ja toisaalta saada vertaistukea. Käytännössä ryhmä e-mentorointi voi muodostua kokemusten ja tiedon jakamispaikaksi. Esimerkiksi meidän ryhmä viitoitti keskustelujen perusteemoiksi työelämävalmiuksen kehittämisen sekä omien verkostojen jakamisen. Ryhmässä testataan ja hyödynnetään erilaisia verkkoalustoja oppimisympäristöinä jopa reaaliaikaisesti.

Kuva: Pixabay

Samaan aikaan eMentorit järjestävät omat digitaaliset tai interaktiiviset istunnot kahdenkeskisesti oman aktorinsa kanssa. Minä olen jo löytänyt saman aallonpituuden oman aktorin kanssa, keskusteluyhteys on avattu ja huumoriakin sisällytetty mentorointiin.

eMentoriopiskelijan näkökulmasta katsottuna kaikessa tässä tarvitaan tarkkaa ajankäytön suunnittelua sekä kalenterointia ja ennen kaikkea joustavaa vuorovaikutusta. Edellisten lisäksi vielä tarvitaan hyviä istumalihaksia sekä ongelmanratkaisutaitoja, jos digiyhteydet heittäytyvät hankalaksi.

Tässä vaiheessa, kun vielä ei yhtään ryhmämentorointi-istuntoa ole pidetty, minua askarruttaa tietoturva ja keskustelujen luottamuksellisuuden säilyminen, kun käytetään uusia digimenetelmiä. Toisaalta tämä myös pakottaa eMentoria tutustumaan ja ottamaan etukäteen selvää käyttämistään alustoista ja mahdollisista salaus tai julkisuusasetuksista. Iltatyötä siis riittää vielä runsaasti, mutta toisaalta se voi olla hauskaakin selvitellä uusia mahdollisuuksia työntekoon tulevaisuudessa. Eihän sitä vielä tässä vaiheessa tiedä, mitä voit jatkossa hyödyntää omassa työssäsikin!

eMentorilta vaaditaan nyt talven aikana luovuutta ja luovimiskykyä. Mutta maali on asetettu helmikuun loppuun, siihen saakka touhutaan ja testataan ja kirjataan ylös tavoitteet, niiden toteutumista arvioidaan ja mietitään lopuksi kehittymistä. Raporttiin kirjataan, mikä oli oma taito- ja tietotaso maaliskuussa 2016 ja miten ne ovat kehittyneet helmikuuhun 2017 mennessä. Samoin pohditaan, mitä on tällä aikajaksolla tehty, miksi ja miten.

Päivitän tänne blogiini omia tekemisiäni ja aktorin kanssa suoritettavaa mentorointia. Saatanpa kirjoittaa myös ajatuksiani ja kokemuksiani ryhmämentoroinnistakin, kun sen aika koittaa. Alkuperäinen tavoitteeni tässä blogin pitämisessä on, että tämä toimii minun eMentori-opintojen portfoliona. Katsotaan miten tässä käy. Carpe diem!

Oma aktori

eMentori ja aktori

Syyskuussa lähipäivässä oli kiva,  mutta hieman jännittynyt tunnelma. Oli mukava tavata oman tiimin kesätehtävien kautta jo tutuksi tulleet eMentorikollegat. Vaikka viimeksi on oltu kasvokkain toukokuussa, niin kesätehtävien tekeminen digikanavaa hyväksikäyttäen on ollut usealla tavalla positiivista.

Tarkoitan tällä, että kun olimme itse mentorointimenetelmien koekaniineina ja käytimme digityökaluja, niin nyt syyskuussa asia on valaistunut ja kypsynyt. Nyt oli oikea hetki saada oma aktori, jonka kanssa ryhdytään soveltamaan eMentori-koulutuksessa saatuja oppeja.

Syyskuun lähipäivästä tulikin todella mukava, kun pääsimme pienryhmissä tutustumaan aktorijoukkoon. Aktorit ja mentorit esittelivät itsensä ja tämän jälkeen aktorit kertoivat kuka olisi hänen mielestään videoiden perusteella sopivin mentori.

Ryhmissä keskusteltiin aktoreiden tavoitteista sekä kukin mentori kertoi myös omista mentoroinnin tavoitteistaan. Jokainen aktori sai eMentorin ja heti ryhdyttiin töihin. Ensimmäinen asia oli kirjata mentorointisopimus aktorin ja mentorin väliseksi yhteistyön pohjaksi. Tämä saatiin valmiiksi jo heti ensimmäisen tapaamisen aikana aktorin kanssa.

Kotitehtäväksi jokainen aktori-mentoripari sai kirjata syvemmän ja pohtivamman mentorointisuunnitelman. Oman aktorin kanssa tämä päätettiin toteuttaa heti jo digivälineitä hyödyntäen. Valitsimme yhteiseksi työalustaksi koulun tarjoaman O365-ympäristön ja sen mahdollistaman pilvipalvelun tiedostojen ja dokumenttien jakamisen.

Mentorointisuunnitelma toteutetaan word-dokumenttina, johon molemmat kirjataan omat ajatukset. Lisäksi sovimme aktorin kanssa päivämäärän, jolloin testaamme skype-yhteyttä ja katsomme mentorointisuunnitelman yhdessä läpi ennen palautusta koulun oppimisympäristöön.

 

Kuva: Pixabay

 

Minusta tuntui, että sain mukavan aktorin. Tästä on hyvä lähteä työskentelemään eteenpäin.

 

 

eMentorin esittelyvideo

eMentorin esittelyvideo - Päivi Dahl

Kesän tehtäviin kuului esittelyvideon tekeminen itsestä. Kyseessä oli siis saada aikaan aktoreille mielenkiintoista katsottavaa ja toisaalta taas piti laittaa itsensä likoon ja venyä oman mukavuusalueensa ulkopuolelle.

Tuumasta toimeen tapahtui siten, että suunnittelin ja mietin mitä haluan itsestäni kertoa. Millaista työtä teen, mikä on oma työkokemushistoria, millainen koulutustausta minulla on. Toisaalta halusin myös hieman kertoa omasta harrastuksesta, jonka kautta olen saanut uusia kokemuksia, joita voin hyödyntää eMentoroinnissa.

eMentorointi = Kokemusten vaihtoa, digitaalisuutta, oppimista, tukemista.

Tein kuvauksen kauniina kesäpäivänä, istuin mukavasti aurinkotuolissa ja kerroin kännykkäkameralle asiani. Kesän aikana leikkasin videon ja lisäsin sinne valokuvia asiasta toiseen siirtymiseen. Musiikki on otettu Free Music Archivesta. Koko video on toteutettu Moviemakerilla.

MP4-tiedostosta tuli niin suuri, ettei se istunut suoraan koulun Moodlen palautusalustalle. Siksipä valitsin ryhmätehtävän loppuraportissa käyttämämme SWay-ohjelman ja tein uuden esityksen, johon sain videon mutkitta mahtumaan. Tässä kuitenkin on havaittavissa videon laadun "pehmeneminen", kun se ei ole alkulähteestä suoraan katsottavissa.

Ja tässä se on katsottavissa julkisesti

Kokemukset virtuaaliympäristön soveltuvuudesta eMentorointiin

Aikaisemmissa kirjoituksissa olen käsitellyt mentorointimenetelmiä ja ryhmäharjoittelussa käytettyjä digitaalisia välineitä. Nyt koostan ajatuksiani harjoittelun jälkeen ja pohdin valittujen menetelmien ja digivälineiden käyttökelpoisuutta eMentorointiin.

Harjoittelussa testasimme mentorointimenetelminä 3D-tekniikkaa sekä palautteen antamista/vastaanottoa sekä eri mentorointirooleja, jotta jokainen ryhmän jäsen saa kokemusta ja tuntemusta niin mentorina, aktorina kuin havainnojana toimimisesta. Tästä kaikesta tärkein havaintoni oli, että vaikka harjoittelimme kahta hyvin erilaista mentorointimenetelmää, niin kuuntelemisen taito korostui digitaalisessa virtuaalisessa toimintaympäristössä.

3D-tekniikka sopii eMentoroinnissa mielestäni lähinnä pienten ongelmien ratkaisemiseen, jossa tarvitaan pikaista ratkaisua asian eteenpäin saattamiseksi. Tällä menetelmällä ei pääse itse ongelman ytimeen, mutta saadaan nopeasti aikaan ongelmaa eteenpäin vievä ratkaisu. Toisaalta menetelmä voi vaikuttaa tylyltä, kun listataan kolmesta ongelman aiheesta kolme asiaa ja näistä valitaan yhdet juuri sen hetkiset kärkiongelmat. Siten näistä kolmesta jäljelle nousseesta asiasta etsitään se suurin kipupiste tai asia, jota jatkotyöstämällä alkuperäinen ongelma saadaan vietyä ratkaisua kohti. Tämä saa aikaan sen, että aktori itse etsii tai löytää sen hetkiseen ongelmaan eniten vaikuttavan ratkaisumallin.

Palautteenantajana korostuu kuuntelemisen taito sekä aktorin ongelman ytimen löytäminen. Näiden avulla mentori voi antaa palautetta aktorin toiminnasta. Palautteen antamisessa tarvitaan mielestäni suuria korvia sekä rohkeutta sanoa asioita ystävällisesti ja rakentavasti. Mentori ei syötä omia ajatuksia vaan pyrkii saamaan aktorin ajattelemaan itse mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja. Yllättävää oli, että palautteessa mentori voi esittää omia ajatuksiaan myös kysymyksinä. Siis kysymysten asettelu kuuluu osana myös palautteen antamiseen. Tämä oli minulle itselleni toinen tärkeä havainto.

Mieleeni tuli kuva ja ajatus siitä, että mentori on kuin peili, joka heijastaa aktorin ajatuksia ja ohjaa vastauksillaan (kysymyksillään tai palautteella) aktoria etsimään itse lisää vastauksia käsillä olevaan ongelmaan. Tämä ei ole sidoksissa johonkin tiettyyn menetelmään, vaan on mielestäni yleispätevä ajatus.

Menetelmät soveltuvat mielestäni mainiosti digitaaliseen mentorointiin. Ne ovat suhteellisen nopeita ja kaavamaisesti käytettäviä, jolloin keskustelun ydin pysyy hyvin aiheessa. eMentorointi perustuu juurikin virtuaalisen ympäristön käyttämiseen monipuolisesti.

Virtuaalinen työskentely-ympäristö on minulle suhteellisen tuttua, koska työpaikassani on jo useamman vuoden ajan käytetty esimerkiksi videoneuvotteluyhteyttä ja tiedostojen yhteistä jakamista vastaanottajille säännöllisissä työpalavereissa eri työpisteiden välillä.

Toisaalta olen 15 vuoden ajan tehnyt etätulkkausta puhelimen kautta, joten kuuntelemisen taito ja tärkeys on tullut jo sitä kautta minulle erittäin tutuksi. Pelkkä puhelimen kautta tapahtuva työskentely on erittäin raskasta, koska silloin ollaan vain kuuloaistin varassa, kun ei ole näköyhteyttä vastapuoleen. Siksi eMentoroinnissa on mielestäni erittäin soveliasta hyödyntää videopuhelumahdollisuuksia työskentelyyn. Eleet ja ilmeet täydentävät puhetta ja nämä kaikki yhdessä muodostavat viestinnän ja viestin merkityksen.

Yhteinen työalusta verkossa

Ryhmätyöskentelyn työalusta - testausta tositoimia varten

eMentoroinnissa testasimme tiimissä myös yhteisiä digitaalisia työalustoja. Koulun puolelta tuttu Moodle-alusta on toimiva tehtävien anto- ja palautuspaikka. Näen tämän kuitenkin koulutukseen liittyväksi ja koulun opettajien yhteiseksi työskentelytilaksi, ja toisaalta kirjautuminen tähän portaaliin kulkee koulutustunnusten kautta.

Koulutuksessa yhtenä tavoitteena on, että eMentorit tutustuvat internetin tarjoamiin erilaisiin yhteisöllisen työskentelyn mahdollistaviin ohjelmiin. Näitä löytyy useita erilaisia, esimerkiksi Padlet, Trello, O365 ja Sway jne. Jokaisessa on mahdollisuuksia toteuttaa yhdessä esim. tiimiharjoittelun loppuraportti tuottamalla yhteiseen alustaan haluamaansa formaattia. Tässä yhteydessä tarkoitan formaatilla tekstiä, valokuvia, ääntä, videota, piirroksia, blogitekstejä, jne.

Lähipäivässä toukokuussa saimme hieman esimakua Padletista. Se vaikutti suhteellisen kätevältä ja helpolta, kaksoisklikkaamalla alustaa sai käyttöönsä ruudun, johon voi liittää ajatuksensa haluamallaan formaatilla tai jopa useammalla. Tutustuessani Trelloon, se osoittautui puolestaan alustaksi, jossa ikään kuin kasataan muistilappuja päällekkäin ja ne voivat sisältää tekstiä tai muita formaatteja. Asioiden luokittelu voisi olla kätevää tällä Trello-ohjelmalla, mutta ryhmässä emme päätyneet sitä käyttämään raportointiin.

Oma tiimini päätyi testaamaan ja tuottamaan mentorointimenetelmien harjoittelusta loppuraportin O365-alustan tarjoamaan Sway-ohjelmaan. Kaikilla tiimiläisillä on koulun puolesta mahdollisuus päästä käyttämään tätä kaikille ryhmän jäsenille uutta ohjelmaa. Toisaalta kyllä tässä tiimimme hieman nojautui koulun mahdollistamaan palveluun, mutta se on perusteltua siksi, että haluamme testata niin sanotusti varmasti toimivaa ohjelmaa ja työskentelyalustaa.

Ajatuksena oli, että Sway on kaikille ryhmäläisille yhtä uusi kokemus ja siten kaikki lähtevät kokeilemaan sen mukanaan tuomia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Tällöin on mahdollista saada aikaan uusia luovia ratkaisuja, kun innolla perehdytään ja rohkeasti vain kokeillaan, mihin ohjelma taipuu.

Sway on esitysohjelma, jossa elävyyttä saadaan sillä, että sivut liikkuvat joko ylös-alas suuntaan tai vaakasuunnassa. Sisältöjä näille sivuille voidaan tuottaa missä formaatissa kukin ryhmän jäsen haluaa. Yleensä raportit sisältävät tekstiä ja näin myös meidän ryhmän loppuraportissa mentorointimenetelmien harjoittelusta sisältö koostuu pääosin tekstistä sekä kuvitusmateriaaleista. Lisäksi yhdistämme tähän esitysohjelmaan linkkejä blogikirjoituksiin. Lisäksi alusta mahdollistaa sen, että sinne kirjoitetaan viestejä muille ryhmäläisille ja he tekevät tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia sitten suoraan ohjelmaan.

 

eMentorin työkaluja. Kuva: Päivi Dahl.

Yhteistä työskentelyalustaa voidaan käyttää yhtä aikaa eli sisältöä voidaan luoda ja kirjoittaa reaaliaikaisesti, etenkin jos samalla ryhmän jäsenet ovat yhteydessä toisiinsa esim. skypen kautta. Harjoittelussa loimme tällaisen virtuaalisen oppimistilan, jossa työstimme harjoittelun loppuraporttia.

eMentoroinnissa yhteydenpitoon aktoreiden kanssa ei välttämättä tarvita edellä kuvattua esitysohjelmaa, mutta jonkinlainen yhteinen "päiväkirja" voisi olla tarpeellinen. Sinne voisi laittaa ylös mitä eMentori-istunnoissa on yhteisesti sovittu ja millaisia tavoitteita aktori on itselleen asettanut. Samaan alustaan voidaan sitten kirjata, kuinka ne on saavutettu tai millaisia vaikeuksia on eteen tullut. Työskentely voi olla reaaliaikaista tai offline, mutta joka tapauksessa eMentoroinnissakin on sovittava aluksi yhteisistä pelisäännöistä sekä ohjelmista, mitä käytetään niin yhteydenpitoon kuin työskentelyyn.

Siksi minusta on ollut hyvä, että eMentori -koulutuksessa itse mentorit joutuvat näkemään vaivaa ja olemaan itse koekaniineja sekä tutkimaan ja testaamaan internetin suomia mahdollisuuksia. Digitaalisuus avaa rajattomasti mahdollisuuksia ja nyt eMentorit toimivat pioneereina ja luovat samalla uusia avauksia mentorointiinkin.

Verkko keskustelun välissä

Olen käsittänyt, että tässä eMentorointi -koulutuksessa verkon avulla ja kautta tapahtuva keskustelu ja tiedon vaihto on tämän jutun A ja O. Tarkoituksena on siis kehittää ja testata käyttökelpoisia työvälineitä mentoroinnin toteuttamiseksi etänä, jolloin välimatkat kaventuvat ja mentori - aktorin fyysisellä pisteellä ei ole niin suurta merkitystä, kuin mitä aikaisemmin on mentoroinnissa ymmärretty.

Tekniikan toimivuus on nykyaikana jo suhteellisen luotettavaa, mutta täytyy muistaa, että laajakaistan laatu voi vaikuttaa nettiyhteyteen. Toisinaan jopa vallitseva säätila voi vaikeuttaa langattoman yhteyden toimimiseen. Mobiili- tai langaton yhteys puhelinoperaattorin verkon reuna- tai katvealueella vaikuttaa eMentorointi-istunnon suunnitteluun siten, että on hyvä sopia mahdollisesta varayhteydestä, jos yksi tekniikka pettää.

Ryhmämme testasi mentorointimenetelmiä käytännössä kahdessa eri digi-istunnossa. Digivälineistä meidän ryhmämme testasi Skype-ohjelmaa, varsinkin konkreettisen keskustelun kannalta. Ryhmävideopuhelun muodostaminen onnistui Skypessä helposti ja se toimi kohtalaisen hyvin. Haastetta videopuheluihin toi tekniikka itsessään, välillä puhe kiersi ilkeästi linjoilla, välillä joku tipahti hetkeksi pois langalta, äänenlaatu ei ollut aina hyvä. Minusta on tärkeä huomioida skypen mahdollistama video eli live-kuvan näyttö. Vaikkakin kuvassa näkyy yleensä vain puhuva pää, niin on sitä mukavampi katsoa kuin still-kuvaa. Toisaalta live-kuvan näyttäminen ja katsominen vaatii hieman totuttelua. Tärkeää tässä on se, että varmistat itse sen, miltä oma live-kuvasi näyttää. On kovin hassua katsella puolikasta naamaa ruudun alareunasta.

 

Hyvä ominaisuus Skypessä on myös online pikaviestit. Niiden avulla voi esimerkiksi kirjata ylös keskustelussa nousevia tärkeitä kysymyksiä, joita voi jakaa muille samassa videokeskustelussa mukana oleville. Tätä ominaisuutta voi hyödyntää myös, jos äänenlaatu vaihtelee tai ääni kiertää videopuhelussa.

 

Olin harjoittelun jälkeen positiivisesti yllättynyt siitä että, kuinka verkon kautta unohtui, ettemme ole samassa tilassa. Harjoittelukeskustelut sujuivat hyvin ja mielestäni onnistuimme luomaan hyvinkin välittömän ja luottamuksellisen ilmapiirin digitaalisessa ympäristössä. Toinen havaintoni oli, että verkon välityksellä eMentoroinnissa korostuu toisen kuunteleminen ja hänen ajatustensa peilaaminen. Koska emme ole fyysisesti läsnä, niin silloin puhuminen korostuu, mutta myös toisten eleiden ja ilmeiden seuraaminen toi syvyyttä keskusteluun.

Verkko keskustelun välissä ei ole mielestäni mikään este, päinvastoin se mahdollistaa eMentoroinnin vallan mainiosti.

 

eMentorointi ja digityökalujen testaaminen

Lähipäivänä toukokuussa meille kadettiin niskaan tosi laaja tietopaketti, jonka sulattaminen on ainakin minulta vienyt kohtalaisen pitkän ajan. Kaikkien asioiden pohtiminen ja sijoittaminen kohdalleen päänupissa vaatii henkistä sisäistämistä. Mentorointitoiminnan eri tapojen ymmärtäminen sekä aktorin mahdollisen ongelmatilanteen selvittäminen tai ylipäätään hänen toimintansa tukeminen, on tässä se keskeinen juttu.

eMentorointikoulutuksen alussa muodostimme ryhmät ja nyt olemme päässeet siihen vaiheeseen, jolloin ryhdytään siirtämään teoriaa vähitellen käytäntöön. Ryhmät ovat perehtyneet mentorointimenetelmiin eli lyhyesti siihen toimintaan, kuinka mentori omalla toiminnallaan voi tukea aktoria. Tätä testataan aluksi tutussa ryhmässä eli toimimme itse toiminnan koeponnistajina. Mielestäni tämä on hyvä tapa perehtyä mentorointitoimintaan niin sanotussa tutussa ja turvallisessa toimintaympäristössä.

Nyt eMentoroinnissa tähän mentori-aktori toimintaan lisätään yksi elementti. Käytännössä se tarkoittaa erilaisten digitaalisten ohjelmien mukaan tuomista ja kommunikointia niiden kautta ja avulla. Siis toisin sanoen eMentoroinnissa suora face to face -kommunikointi voidaan toteuttaa digitaalisen kanavan tai kanavien kautta. Näin eMentorin on mahdollista toimia etäältäkin aktorin tukena.

Kouluttajat olivat kasanneet kattavan paketin erilaisista ohjelmista, mitä voi eMentoroinnissa käyttää hyödyksi. Tässä tulee samalla itsekin joutuneeksi perehtymään vähintään pintapuolisesti useampaankin tiedonhallintaohjelmaan, joita voisi ajatella hyödynnettävän eMentoroinnissa. Tämä avaa siis uusia ajatuskulkuja ja laittaa omat (ja muiden kurssikavereiden) aivonystyrät koetukselle, kun selvitellään ryhmissä, mitä ja miten ohjelmaa voisi hyödyntää kommunikoinnissa.

Ryhmän sisäiseen viestintään olemme luoneet Whatsapp-ringin. Se on kätevä asioiden nopeaan sopimiseen lähes reaaliaikaisesti. Esimerkiksi kun viritetään Skype-yhteyttä ja ensimmäisellä kerralla harjoitellaan, kuinka Skypessä saadaan koko ryhmä yhtä aikaa linjalle. Skype on näppärä, silloin kuin se toimii, ja siitä näytti löytyvän myös pikaviestien lähetysominaisuus. Eli jos ryhmän yksi jäsen toimii ajatusten kirjurina, niin pikaviesteillä voidaan varmistaa, jotta puhutut asiat on oikein ymmärretty ja kirjattu esimerkiksi ryhmän omaan työpäiväkirjaan.

Lisäksi tarvitaan ryhmälle jonkinlainen yhteinen työskentelyalusta tai digitaalinen työpöytä. Tällaisia löytyy jo useita erilaisia, joissa kaikissa on hieman erilaisia toimintoja erilaisiin tarpeisiin. Useissa alustoissa on mahdollista tuoda eriformaatissa olevia aineistoja yhteiselle kentälle. Esimerkiksi videon, äänitteiden, kuvien ja tekstien tuominen onnistuu niin Padletissa kuin Prezissä tai Swayssa.

Loppujen lopuksi tässä ryhmätyöskentelyssä on tavoitteena saada ryhmäläisten moninaisuus ja osaaminen kukoistamaan. Siis kyse on erilaisten osaajien vuorovaikutuksesta, jolloin ideoiden pallottelu ja kehittely johtaa uusiin avauksiin ja luovuuden esiin nousemiseen. Susanna Rahkamon sanoin: "Luovuus on pieniä ratkaisuja matkan varrella, jotka muokkaavat sitä, mihin prosessi menee."

Näistä luovuuden hippusista siis lopulta muotoutuvat eMentorin työkalut ja menetelmät. Näistä kirjoitan lisää myöhemmin, sitten kun olemme saaneet itsetestausjakson käytyä ja loppuraportin siitä valmisteltua.

(Viittaus Rahkamoon: Vasama T. 2016. Susanna Rahkamon luovat opit. Helsingin Sanomat. 15.5.2016)