RyhmäEmentorointia

Äänetön ryhmäkeskustelu

Meidän Tolokku eMentorit jaettiin kahteen porukkaan siten, että aina kaksi eMentoria omine aktoreineen muodostivat omat ryhmäEmentorointi porukkansa. Käytän tässä ja mahdollisissa tulevissa ryhmäEmentorointia käsittelevissä bloggauksissani tästä porukasta nimitystä TolokkuII, joka siis sisältää minun lisäkseni toisen eMentorin sekä yhteensä kolme aktoria.

Ensimmäinen ryhmäistunto pidettiin äänettömästi keskustellen verkossa. Päädyimme testaamaan lähiopintopäivänä meille näytettyä Flinga-alustaa, jossa eri värien avulla keskustellen heiteltiin ajatuksiamme toistemme nähtäväksi. Tämä oli kaikille ryhmäläisille uusi työkalu, joten pääsimme kaikki myös oppimaan jotain uutta.

Homma toimi siten, että lähipäivänä, kun ryhmät muodostettiin, sovittiin, että minä toimin ensimmäisen ryhmäEmentorinti-istunnon kokoon kutsujana. Käytännössä kävin ennakkoon jo tutustumassa Flingaan sekä avasin ryhmälle käyttöön oman sivun. Sivulle kirjoitin kaikille näkyviin myös tämän ryhmäistunnon tarkoituksen ja teeman, jotka sovittiin lähipäivänä. Ne olivat uuteen työalustaan perehtyminen sekä työelämään siirtymisen kokemusten jakaminen. Sitten lähetin kaikille linkin sivulle sähköpostilla.

Flinga osoittautui varsin hauskaksi työalustaksi, mutta kahden tunnin aikana havaittiin, että tyhjän taulun täyttyessä vaakasuuntaan sekä ylös- ja alaspäin sen seurattavuus meni lähes mahdottomasti. Suosittelenkin, että ennen Flinga-istuntoa kannattaa sopia keskustelun suunnasta, niin kaikki pysyvät kärryillä missä mennään.

Ryhmän sisällä syntyi runsaasti ajatuksia ja vastauksia. Flingasta saa myös keskustelun talletettua excel-muotoon, jossa näkyy keskustelijoiden synnyttämät aikaleimat ja tekstit. Tämän kyseisen istunnon aikana kirjoitettiin kaikkiaan 150 tekstiä, joka kertoo, että käymämme keskustelu oli todella aktiivista.

Kuva 1. Moderaattori määritteli istuntoon eri värit osallistujille, jolloin vastaukset erottuivat toisistaan. Kuva Päivi Dahl.
 



Ryhmässä havaittiin myös, että tekstipohjan värillä on väliä. Esimerkiksi valkoinen teksti lähes hukkui keltaiseen pohjaan ja toisaalta välillä oli haastavaa lukea tekstiä pienistä ruuduista. Kaikki eivät huomanneet, että tekstikokoa olisi voinut säätää.

Tästä päästäänkin sitten sopivasti pohtimaan digitaalisten työkalujen soveltumista eMentorointiin. Tässä istunnossa mielestäni päästiin sille asetettuihin tavoitteisiin, jotka olivat uuteen välineeseen tutustuminen sekä työelämään siirtymisen haasteet.

Kuva 2. Osasuurennos Flinga-seinällä käydystä keskustelusta. Kuva: Päivi Dahl.

Lopputulemana kiteytän, että tässä I ryhmäEmentoroinnissa saatiin jaettua työelämään lähtemiseen liittyviä kokemuksia ja ajatuksia. Lisäksi uusi työkalu osoittautui toimivaksi, ja kun sen rajoitteet tiedetään, niin jatkossa Flingaa pystytään käyttämään ehkä järkevämmästikin.

Keskustelu onnistuu siis jopa äänettömästi!

Odotan mielenkiinnolla seuraavaa Tolokku II:n ryhmäEmentorointi-istuntoa. Sen vetäjänä toimii ryhmämme toinen eMentori, joka kutsuu meidät seuraavaan istuntoon ja perehtymään jälleen johonkin mielenkiintoiseen työalustaan sekä kaikkia yhdistävään teemaan.

Ihmeelliset puutarhat I - Yhteisen blogin aloitus

Yhteiset kokemukset ja ajatukset parimentoroinnista - yhteisen blogin kirjoittaminen loppuraportiksi, I osa

Parimentoroinnin blogiratkaisuna otettiin käyttöön mentorin jo ennalta luoma blogi, johon hän antoi aktorilleen käyttöoikeudet. Asiasta keskusteltiin heti ensimmäisessä parimentorointi-istunnossa ja tähän blogimuotoon päädyttiin yhteistuumin.

Mentorin ja aktorin vuorovaikutteisesti rakennetut tekstiosuudet erottuvat mentorin muista blogiteksteistä niin otsikollaan (Ihmeelliset puutarhat) kuin raikkaalla tulppaanien kuvalla. Ratkaisun kautta lukija pystyy hahmottamaan kokonaisuuden eri osat ja mentori-aktori polulla otetut askeleet. 



Kuten puutarha, myös mentoroinnin prosessi on suunniteltu, yhdessä rakennettu ja rajattu kokonaisuus. Puutarhan tavoin mentorointi koostuu useista eri elementeistä. Maaperä kuvaa sitä aluetta, josta käsin prosessiin osallistutaan ja niitä lähtökohtia, joista käsin prosessia työstetään eteenpäin ja mihin tavoitteisiin sillä pyritään. Kasvillisuus on puutarhan kohdalla lajien määrä, mentoroinnissa kasvillisuutena voidaan nähdä digivälineiden monipuolisuus ja huikeat mahdollisuudet. Sääolosuhteet, kuten tuulinen sää ja sateet voidaan nähdä mentorointiprosessissa koettuina epäonnistumisina mutta myös elinvoimaa lisäävinä tekijöinä. Erilaiset tiet ja polut puutarhan kauneuden keskellä ovat mentorointiprosessissa niitä askelia, joita mentori ja aktori yhdessä ottavat kulkiessaan polkuaan eteenpäin.

Puutarha on mentorin ja aktorin yhdessä sopima metafora ja se päästää niin lukijan kuin mentorin sekä aktorin luovuuden valloilleen.

Ensimmäinen mentorointi-istunto viitoitti bloggauskeskustelun ohella myös viestinnän tietä. Ajatukset koottiin tapaamisen aikana Padlet-alustalle tauluksi, joka päätettiin jakaa blogiin sekä ilmentämään keskustelussa sivuttuja asioita että osoittamaan tutustumista digivälineisiin. Ensimmäinen puutarhan kasvi on siis puhjennut kukkaan! Tuulta puutarhaamme toi Internet-yhteyden mukanaan tuomat haasteet, joiden puitteissa alun alkaen suunniteltu Skype-istunto vaihtui perinteisiin tapoihin keskustella kahvin äärellä.

Kuva Padletista, jota käyettiin yhteisenä työalustana. Kuvakaappaus Päivi Dahl.

Tuleville mentorointi-istunnoille asetettiin tavoitteeksi tutustua puutarhan muihinkin kasveihin eli pyrimme tutustumaan ja analysoimaan erilaisten digivälineiden käytettävyyttä eMentorointiin. Vaarana tässä on, että kasvin varsi jää ohueksi, jos lannoitusannos kasville on vääränlainen. Tällä tarkoitan, että istuntojen sisältö saattaa hukkua tai jäädä vähäiseksi uuteen digivälineeseen tutustumisen yhtäaikaisten haasteiden kanssa. Haasteita siis riittää puutarhan suunnittelussa ja hoidossa - mutta olemme ne valmiit kohtaamaan!