tiistai 14. helmikuuta 2017

Digimentorin loppureflektio

Yhteenveto eMentorointi-koulutuksesta

Lähdin mukaan eMentorointi -koulutukseen silkasta mielenkiinnosta ja halusta vielä kehittää itseäni ihmisenä. Taustalla oli ajatus myös omien kokemusten ja työelämäkokemuksen jakamisesta toisille.

 

Mitä osaat nyt eMentorina? Missä olet matkan varrella kehittynyt?

Koulutus on ollut antoisa matka ja olen oppinut paljon uutta niin mentoroinnista kuin itsestänikin. Aluksi piti ratkaista niin sanottu raportointitapa. Tein tietoisen valinnan kirjoittaa julkista blogia tästä koulutuksesta kohdaltani. Aikaisemmin en ole blogannut ja omien ajatusten julkituominen hieman hirvitti. Mutta ajatuksia näyttää maailmaan mahtuvan. Olen saanut rohkeutta julkaista omia ajatuksia. Tekstejä on kirjoitettu kaikkiaan 21 tämä blogi mukaan lukien, joista parimentorointiblogeja yhdessä aktorin kanssa viisi.

Koulutuksessa olen päässyt perehtymään erilaisiin mentorointimenetelmiin, joita olen pyrkinyt soveltamaan käytäntöön niin pari- kuin ryhmämentoroinnissa. Aktiivinen kuunteleminen ja käytyjen keskustelujen analysointitaito on kehittynyt. Kysyminen ja peilinä toimiminen on ollut mielenkiintoista. Välillä on tuntunut, ettei menetelmiä osannut käyttää, vaan käytiin avointa ja luottamuksellista dialogia. Tämän se kuitenkin on mentoroinnin yksi kulmakivi - luottamukselliset keskustelut.

Kupiaksen & Salon (2014, 51) mukaan mentoroinnissa on mahdollista pysähtyä aktorin kanssa reflektoimaan molempien kokemuksia ja oppimaan niistä sekä myös testaamaan omia ajattelu- ja toimintamalleja sekä vaihtamaan palautetta. Tähän kaikkeen kun vielä lisämausteensa toi mentoroinnin toteuttaminen digitaalisessa ympäristössä sekä erilaisten digitaalisten sovellusten opetteleminen.

eMentorin on kehitettävä omia digitaalisia taitojaan. Kuva: Pixabay
 
Nyt osaan käyttää erilaisia näköpuhelinsovelluksia, kynnys käyttöön madaltui ja uskallus lisääntyi kasvokkain kommunikointiin tietokoneella. Sekä pari- että ryhmämentoroinnin aikana huomasimme, ettei verkko keskustelun välissä ole este luottamuksen syntymiselle. Tässä tietysti myös edesauttoivat koulutuksen lähipäivät, joissa pääsimme tutustumaan kasvokkain.

Jossakin vaiheessa jäin pohtimaan digisovellusten käyttämistä ja tietoturvaa sekä netin luottamuksellisuutta. Tämäkin koulutus on osa luovaa digitalisaation soveltamista mentorointiin. Blogissaan Mika Kataikko kertoo digitalisaation olevan "palvelujen kokonaisvaltaista muuttamista siten, että otetaan huomioon tietoverkot, päätelaitteet ja ohjelmistot mahdollisimman tehokkaasti, luotettavasti, turvallisesti ja käytettävästi." Termillä käytettävyys Kataikko korostaa, että digitaalisessa palvelussa sekä tiedon että palvelun saatavuus (eli turvallisuus) on hoidettu oikein.

Nykypäivänä yhä enemmän kansalaisia pyydetään kiinnittämään huomiota verkossa käytävien keskustelujen tietoturvaan ja tässä koulutuksessa siihen on kiinnitetty hyvin vähän huomiota. Koulutusta edelleen kehitettäessä tämä on ehdottomasti huomion arvoinen asia siksi, että mentoroinnissa luottamuksellisuus syntyy sekä asioiden luotettavasta ja turvallisesta sisällöstä mentorin ja aktorin kesken mutta eMentoroinnissa tähän täytyy vielä lisätä digitaalisen ympäristön turvallisuus ja luotettavuus.

Koulutukseen voisi lisätä tietoturvateknologiaa tai tietoturvatietoisuutta. Esko Sillanpää (2013 , 52 - 53) kirjoittaa artikkelissa Tietoturvallisuus - tekniikkaa vai ihmisen toimintaa?, että "vaikka tietoturvatietoisuus on osa tietoturvallisuutta, ei tietoisuudesta ole hyötyä ilman tehokasta tietoturvan teknistä ja toiminnallista toteutusta. - - Hyvän tietoturvallisuuden toteuttamisessa ihmisten rooli on keskeinen ja vain osa voidaan hoitaa teknologian avulla."

Teknistä tietämystä olisi myös hyvä lisätä koulutukseen. Tämä tuli esille muutamissa istunnoissa, joissa tietokoneiden asetukset tai sovellusten toimimattomuus olivat nousta esteeksi mentorointi-istunnolle. Kuitenkin esimerkiksi yhdessä ryhmämentorointi istunnossa ryhmän monimuotoisuus tuli loistavasti esille ja yhteysongelmat sekä sovellusongelmat saatiin yhteistyöllä ratkaistua. Joissakin teknisissä ongelmissa taas mentori pystyi neuvomaan aktoria "laitteiden säätämisessä" siten, että eMentorointi-istunto saatiin käytyä. Toisinaan ymmärrys tai tietoisuus operattoreiden langattomien verkkojen kantokyvystä saattaa olla rajoittava tekijä eMenotorinti-istunnon onnistumiselle.

Pääsin myös tutustumaan erilaisiin digitaalisiin työalustoihin, joita voi tarpeen mukaan käyttää yhteisöllisesti. Näitä olivat esimerkiksi Flinga, Padlet, Prezi, Sway, Hangouts ja Skype sekä Whatsapp-sovellus. Lisäksi O365-pilvipalvelu on tullut tutuksi ja se on osaltaan mahdollistanut reaaliaikaisesti esimerkiksi raportin kirjoittamisen. Mielestäni videon tekeminen itsestä ja itsensä markkinointi arktoreille oli hyvin opettavaista, koska siinä täytyi venyä todella omalle epämukavuusalueella. Kaikista näistä digimenetelmistä saadut kokemukset ovat arvokasta pääomaa tulevaisuuden työmarkkinoilla, kun tietää että välillä voi mennä rohkeasti kohti uutta ja tuntematonta.

Missä haluaisit kehittyä edelleen?

Kohdaltani suhtaudun myönteisesti digitalisaatioon ja sitä myöten haluaisin vielä kehittyä edelleen tietotekniikan kanssa. Tämä tarkoittaa niin erilaisia sovelluksia kuin niiden käytön opastamista edelleen vaikkapa työkavereille. Lisäksi kysymysten muotoilu suhteessa kuuntelemiseen on taito, jota pitäisi kehittää.

Parhaimmillaan mentorointi menetelmänä kehittää niin mentoria kuin aktoria tai kaikkia osapuolia (Kupias & Salo 2014, 160). Kokonaisuutena ajatellen tätä eMentorointi -prosessia olen havainnut, että pitkäjänteisyys on kasvanut ja kärsivällisyys toisten kuuntelemiseen. Mentorointiin liittyviä oivalluksia kokosin joulukuussa kirjoittamaani blogiin.

eMentorointi koulutuksessa oli yhtenä tavoitteena myös pelillisyys. Tämä ei aivan minulle avautunut, enkä varsinaisesti pelillisyyttä tullut ajatelleeksi vasta kun keskustelin tästä aktorini kanssa. Tulimme tulokseen, että koko mentorointiprosessi voidaan laajasti ajatellen käsittää pelillisesti, koska siinä asetetaan tavoitteita, joihin pyritään tietyllä strategialla erilaisia menetelmiä käyttämällä ja valintoja tekemällä. Tämä on yksi kehittymisen paikka tulevaisuuden digitalisaatiota ajatellen.

eMentori ja eAktori. Kuva: Pixabay

 

Miten voit hyödyntää eMentorointiosaamista jatkossa?

Koulutuksen aikana pääsin tavoitteeseeni eli omien tietojen ja taitojen sekä kokemuksien jakaminen liittyen työelämään ja työllistymiseen. Oman aktorin kanssa pääsin valottamaan hänelle sähköisen työhakemuksen tekemistä sekä muita työllistymiseen käytettävien digivälineiden maailmaa.
 
Jälleen kerran aikataulut ja keskustelujen/palaverien ennakkosuunnittelun merkitys korostui käytännön harjoittelussa. Tämä on myös yksi hyödyllinen havainto ja jota täytyy jatkossa käytännössä muistaa.

eMentorin roolit. Kuva: Pixabay.
 
 

Lähteet:
Kataikko M. 2015. Onko digitalisaatiota ilman kyberturvallisuutta? 3.12.2015. Saatavilla: http://www.jykes.fi/fi/ajankohtaista/blogi/onko-digitalisaatiota-ilman-kyberturvallisuutta/ Viitattu 11.2.017

Kupias P & Salo M. 2014. Mentorointi 4.0. Talentum. Helsinki.

Sillanpää E. 2013. Tietoturvallisuus - tekniikkaa vai ihmisen toimintaa? Näkökulmia tietoturvaan. Paavola J & Vainikka E (Toim). Turun ammattikorkeakoulu, raportteja 167. Suomen yliopistopaino - Juvenes Print Oy, Tampere.

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Ihmeelliset puutarhat V - Yhteenvetoa

Yhdessä kuljettu polku puutarhassa


Mentorointi on kuin peli. Sillä on määrämuoto ja se etenee annettujen ohjeiden mukaan. Pelin kulku määräytyy pelaajien, valintojen ja strategian kautta. Rajatusta leikistä selviää voittajana, kun määrätty tavoite saavutetaan. Peli on yhtä kuin puutarha. Tietyn rajatun kokonaisuuden kasveja ja versoja hoidetaan oman tietämyksen mukaan. Puutarhan hoitaja määrää kasvit, joita istutetaan. Hän tekee valintoja mukaan otettavista ja pois jätettävistä asioista. Puutarhan valaistessa istuttajansa elämää on tavoite saavutettu.

Mentorointi on kuin puutarha. Aktorin ja mentorin välillä käytävä luottamuksellinen keskustelu etenee teeman ja asetetun tavoitteen mukaisesti.  Keskustelut pidetään rajatuissa aiheissa ja ne etenevät valintojen kautta. Strategian mukaisesti istunnon lopussa katsotaan, päästiinkö tavoitteeseen. Mikäli päästiin, tiiminä pelannut mentoripari voittaa. Mikäli ei, voi seuraavaan istuntoon haastaa itsensä ponnistelemaan lujemmin ja tekemään päämäärätietoisempaa työtä. Tämä koskee siis molempia niin mentoria kuin aktoria, mikäli jompikumpi havaitsee omassa toiminnassaan kehitettävää tai parannettavaa. Mentorointi on siis peli, se on puutarha. Se on aktorin ja mentorin yhdessä kulkema polku kohti valittuja tavoitteita.

Puutarha on hyvä symboli mentoroinnille. Se kuvaa hyvin koko kenttää, niin aktorin roolia kuin mentorin roolia myös. On ollut hienoa saada olla ihanan aktorin mentorina. Tässä puutarhassa on todellakin välillä lannoitettu ja muokattu maaperää sekä mietitty välillä lannoituksen oikeita mittasuhteita. Olemme saaneet seurata kasvien kasvua ja kukkaan puhkeamista sekä välillä on nyhdetty irti rikkaruohoja pois haittaamasta kehitystä.

On tässä käynyt niinkin, että oppia on ikä kaikki ja mentorikin on saanut aktoriltaan runsaasti ajattelun aiheita ja kehittymisen paikkoja siellä puutarhan hoidossa. Se, että puutarha saadaan loistoonsa vaatii todellakin pelillistä silmää ja yhteistyötä siellä polkuviidakossa.
 
 
 
Kuva: Pixabay
 

Vaikka tämä puutarha on nyt hoidettu ja tavoitteet saavutettu, niin uskon, että yhteistyö jatkuu jollakin tasolla mentorin ja aktorin kesken. Taival on ollut antoisa kaikin puolin.

torstai 2. helmikuuta 2017

Ihmeelliset puutarhat IV - Itsensä markkinointi

Työhakemuksen kirjoittaminen käy työstä!


Kuka määrittää täydellisyyden? Toiselle täydellinen puutarha on ääriviivoja noudattava, hallittu kokonaisuus. Toisen täydellisyys on tippunut reunakivi ja muutama ylimääräinen heinä. Onko siis olemassa täydellisyyttä?

Aktori oli jo oma-aloitteisesti lähestynyt kolmea työnantajaa avoimella hakemuksella. Työltä se tuntui! Työhakemuksen kirjoittaminen on aktorille uutta. Tähän mennessä karttunut työkokemus on pitkälti tullut oman aktiivisuuden kautta. Työhakemus olikin siis polku, jota pitkin oli tarkoitus lähteä etenemään syvemmälle puutarhaan eli avoimiin mahdollisuuksiin. Valittu polku eli avoin hakemus johdattaa tuntemattomaan, täsmennetty hakemus kohti tiettyä tehtävää. Viimeksi mainittu polku onkin todennäköisesti lähitulevaisuudessa aktorin kuljettavana.

Työhakemus hioutuu ja muuttuu ajan kanssa. Aktori sai mentoriltaan tärkeitä näkökulmia siihen, kuinka markkinoida itseään. Täytyy luottaa siihen, että on hyvä ja osaa. Kuinka vaikeaa se onkaan! Lähtökohtaisesti tietää, että puutarha kukkii kuivuuden ja kosteuden sopivassa suhteessa. Ravinteilla ja lannoitteilla se saadaan loistoonsa. Miksi sitten on niin vaikeaa nähdä itsensä kasvina, joka tarvitsee samoja perusteita?

Kuivuutta ilmentävät kehityksen kohteet, kosteutta hallussa oleva osaaminen. Ravinteita ja lannoitteita kasvi saa kokemuksista ja hakijan ominaisuuksista. Ne tiedostaa itse mielessään, mutta niiden auki kirjoittaminen paperille onkin vaikeaa. Kaksi ristiriitaista hemmoa kohtaavat toisensa: halu tehdä työtä, haluttomuus kehua ja korostaa itseään. Ja nämä pitäisi vielä saada kulkemaan kultaista keskitietä!

Mentori rohkaisi aktoriaan korostamaan aktorin työhistoriaa ja tuomaan esiin sen, mikä aktoria itseään kiinnostaa. Hän myös aukaisi niitä vaihtoehtoja, joiden kautta hakemusta voi rakentaa uudelleen. Suunta on jo oikea, risteyskohdissa palataan taaksepäin ja mietitään.

Mentori on kokeillut myös käytännössä näitä aktorille jakamiaan vinkkejä työhakemuksen kirjoittamisessa. Tietyssä vaiheessa tulee todellakin se mieliala, että tämähän käy työstä näiden työhakemusten naputtelu. Tässä kuitenkin nousee esiin itsensä kehumisessa montakin erilaista ajatusta, mitä uskallan itsestäni paperille laittaa, onkohan se omakehua, jos kerron kaiken? Tässä kannattaa muistaa se, että työnantajat hakevat tietynlaista kukkaa sieltä puutarhasta. Siksi on hyvä, että jo hakemusta kirjoittaessa uskaltaa olla rehellinen omista taidoistaan ja osaamisestaan. Rehellisyys maan perii!

Takapakkeja tulee väistämättä, mutta sitten kun se tuottaa tulosta, niin tunne on valtava. Sitkeyttä vaaditaan, mutta lopussa se kiitos seisoo!